Anne-Marin Aamukahvit: 11/03/14

Australia on paljon muutakin kuin rannikkokaupunkeja upeine hiekkarantoineen, tai miljoonakaupunkeja pilvenpiirtäjineen. Kävimme Sydneyssä asuvan ystäväni Zaran kanssa viikonloppuretkellä Australian maaseudulla, 10 tunnin ajomatkan päässä Sydneystä.

Matkan ensimmäinen pysäkki oli Temoran kylän ilmailumuseo, jossa on esillä paljon 2. maailmansodan aikaisia lentokoneita. Kaikki koneet ovat yhä lentokuntoisia, ja museon luona järjestetäänkin lentonäytöksiä muutaman kerran vuodessa.

Seuraava pysähdyspaikka oli 17 000 asukkaan kaupunki Griffith. Siellä on paljon maanviljelyä: viinitiloja, appelsiinitarhoja, riisiä, maissia, vehnää, jne. Griffthissä on paljon italialaistaustaisia asukkaita, ja monet maatilat ovatkin heidän omistuksessaan.

Griffithissä, Casella Winesin viinitilalla tuotetaan Yellow Tailia, yhtä Australian tunnetuimmista viinimerkeistä. Tehtaan liepeillä kulki paljon rekkoja, ja pihalla oli kymmeniä laivakontteja valmiina kuljettamaan Yellow Tailia ympäri maailmaa, myös Suomeen. Alkosta löytyy Yellow Tail- valkoviiniä ja -punaviiniä.

Viinitilojen myymälöistä voi joskus tehdä hyviä alennuslöytöjä: tässä esim. viinejä kahden dollarin tarjouksessa! Euroissa se tekee 1,40 € / pullo.

Griffithissä kävimme Zaran ystäväperheen maatilalla, jossa viljellään riisiä ja vehnää. Pääsin perheen kyydissä ajelulle tutustumaan maatilan laitteisiin ja laajoihin peltoalueisiin. Näin pelloilla kenguruitakin! Myös käärmeet ovat täällä lähes jokapäiväinen näky, ja joskus käärmeet tulevat harmillisen lähelle asutusta, esim. viime viikolla tämän perheen pihassa oli ollut parimetrinen vaarallinen ruskeakäärme. Perheellä on alle 1-vuotias pikkupoika, ja äiti olikin huolissaan siitä, että miten pojan uskaltaa päästää isompana pihalle yksin leikkimään. Alla olevassa kuvassa on yksi käärme (onneksi kuollut), jonka bongasimme tien vieressä. Seuraavassa kuvassa kengurut.

Riisinviljelyssä käytettävät laitteet olivat melkoisen isoja härveleitä!

Seuraavaksi ajoimme parin tunnin matkan pieneen Hayn kylään, jossa on 2 500 asukasta. Hayssa pysähdyimme lounaalle, ja sitten jatkoimme vielä 86 km Haysta eteenpäin keskelle korpea, paikkaan jossa Zaran tuttavilla on lammasfarmi. Näillä leveyksillä maisemat alkoivat käydä melko karuiksi, ja tasaisiksi kuin pannukakku. Risupallot pyörivät tiellä tuulen vietävänä kuin elokuvissa konsanaan, ja korpit ja haukat liitelivät kengurunraatojen yllä. Tämä oli ihan toisenlaista Australiaa kuin mitä olin aiemmin nähnyt.

Täällä lämpötilavaihtelut päivällä ja yöllä voivat olla melkoisen suuria: parhaimmillaan mittarimme näytti + 38 astetta keskipäivällä, ja varhain seuraavana aamuna mittari näytti vain + 5 astetta. Yövyimme Zaran tuttavien luona talossa, joka karusta ympäristöstään huolimatta oli todella upea ja moderni, ja meillä oli kummallakin omat huoneet vierasrakennuksessa. Tuntui ihan luksukselta hostellielämän jälkeen! Illalliseksi valmistimme lammasta (yllätys yllätys) ja pavlova-kakkua.

Auringonlasku oli upeaa katseltavaa, ja vielä upeampaa oli öinen tähtitaivas! Tuntui kuin olisi ollut jossain planetaariossa, kun tähtitaivas kaartui kaarevana kupuna yllemme. Missään ei ollut metsää, kukkuloita, tai mitään mikä olisi estänyt näkyvyyttä. Oli vain litteää tasankoa silmänkantamattomiin ja sen yllä tumma tähtiyö.

Seuraavana aamuna lähdimme tarkistamaan edellisenä päivänä asettamamme rapupyydykset. Ja kappas, saalista oli tullut, ja Zara pääsi kokkaamaan meille ravuista aamupalan!

Iltapäivällä vierailimme perheen lammastilalla, jossa lampaista keritään villaa. Näimme lampaita myös laitumella mutustelemassa heinää. Laitumella lampaita paimentaa alpakka!

Yleisesti lampaat ovat melkoisia pupupöksyjä, ja ne juoksevat heti kauemmas, kun kuulevat auton tai ihmisen lähestyvän kaukaa. Yksi lampaista, Wilma, on kuitenkin kesyyntynyt ja viettää aikaansa pihapiirissä perheen parissa. Wilma taitaa olla lauman musta lammas, sillä muut eivät uskaltaudu sadan metrin päähänkään talosta!