Canberra

 
Tietovisa-kysymys: Mikä on Australian pääkaupunki? Ei, se ei ole Sydney, vaan Canberra. 1900-luvun alussa Sydneyn ja Melbournen välillä oli kiistaa siitä, kumman kaupungin pitäisi olla Australian pääkaupunki. Kiista ratkaistiin perustamalla pääkaupunki Canberraan, 280 km päähän Sydneystä ja 660 km päähän Melbournesta. Alueella oli ollut jonkin verran maalaisasutusta aiemmin, mutta pääkaupunkipäätöksen myötä vuonna 1912 chigagolainen arkkitehti Walter Griffin valittiin suunnittelemaan alueelle moderni kaupunki. Nykyään Canberra on Australian 8.suurin kaupunki.

Canberran tunnetuimpia maamerkkejä on parlamenttitalo (kuva yllä), johon Australian pääministeri, kansanedustaja ja senaatti kokoontuva tekemään päätöksiä. Australian ylimpänä päämiehenä, tai oikeastaan naisena toimii Englannin kuningatar Elisabeth II. Hän vierailee Canberrassa aina silloin tällöin, mutta suurimman osan ajasta häntä edustaa täällä kenraalikuvernööri.

Parlamenttitalon vihreässä huoneessa kokoontuvat kansanedustajat kaikista Australian osavaltioista. Yhteensä kansanedustajia on 150 ja heidät valitaan tehtävään aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Punaisessa huoneessa kokoontuu senaatti, johon kuuluu 76 edustajaa: 12 jokaisesta osavaltiosta, 2 Pohjoisterritoriosta ja 2 Pääkaupunkiterritoriosta. Senaatin jäsenet toimivat tehtävässään yleensä kuuden vuoden ajan. Kuvassa puisen paneelin edessä näkyvä korkea tuoli on kuningattaren tuoli, mutta hän ei itseasiassa ole koskaan istunut siinä! Ihan turhaan ei tuolia kuitenkaan ole saliin tuotu, sillä kuningattaren edustaja kenraalikuvernööri istuu siinä senaatin kokoontumisten aikana.

Australiassa on maailman korkeimpia äänestysprosentteja, esim. vuoden 2013 vaaleissa jopa 94 % australialaisista kävi äänestämässä! Tähän voi toki vaikuttaa se seikka, että Australiassa on kaikkia yli 18-vuotiaita kansalaisia koskeva äänestysvelvollisuus.

Canberra on hyvä matkakohde kulttuurinnälkäisille, sillä siellä on paljon mielenkiintoisia museoita: Muotokuvamuseo, Kansallismuseo, Kansallisgalleria, Sotamuseo, jne... CMAG-museossa oli esillä mm. Australian edustusasu Los Angelesin kesäolympialaisiin vuonna 1984.

Australian aborginaalien kulttuuriin kuuluu, että kun joku ihminen kuolee, muiden tulee vältellä tämän nimen mainitsemista kunnianosoituksena häntä kohtaan. Tällainen välttelymenettely voi kestää yhdestä vuodesta muutamiin vuosiin. Nimen mainitsemisen lisäksi välttelyyn kuuluu se, että aboriginaalit eivät myöskään halua nähdä kuvia henkilöstä, joka ei enää ole elossa. Tämän tavan vuoksi australialaisissa museoissa, TV-ohjelmissa, elokuvissa, jne. on aina maininta, mikäli siellä esiintyy kuvia henkilöistä, jotka eivät enää ole elossa.

Sodissa kuolleiden australialaisten muistoksi perustettu War Memorial -sotamuseo (kuva alla) on mielenkiintoinen vierailukohde, joskin myös hyvin surullinen ja pysäyttävä paikka. Australialaiset ovat olleet mukana taistelemassa mm. maailmansodissa, Vietnamin sodassa, Korean sodassa, Irakissa ja Afganistanissa. Kaikkien sodissa kuolleiden nimet on kirjoitettu museon seinälle, ja museon vierailijat voivat halutessaan kunnioittaa heidän muistoaan jättämällä seinälle punaisen unikon. Pelkästään toisessa maailmansodassa kuoli 40 000 australialaista.

Sotamuseossa on esillä myös paljon sodissa käytettyjä lentokoneita, ajoneuvoja ja aseita.

Matkailijan vinkit:

• Kannattaa osallistua ilmaisille opastetuille kierroksille esim. parlamenttitalossa tai sotamuseossa. Siten saa paikoista paljon enemmän tietoa, kuin kiertelemällä yksikseen.
• Mount Ainslien näköalapaikalta saa upeita valokukuvia!
• Canberrassa on hyvät shoppailumahdollisuudet: ydinkeskustassa on todella iso ostoskeskus Canberra Centre, jossa voi viettää koko päivän (tai kaksi, tai kolme...) ja 15 km kilometrin päässä keskustassa on vielä isompi Westfieldin ostoskeskus. Kaupoissa on jo ihan joulutunnelma, vaikka nyt on vasta lokakuu!

 

Hunter Valley

Sydneyn pohjoispuolella sijaitseva Hunter Valleyn alue on tunnettu hevosten kasvatuksesta, hiilikaivoksista ja sähköntuotannosta.

Hunter Valleyn alueella vierailee joka vuosi 2,5 miljoonaa matkailijaa, mutta he eivät kuitenkaan tule katselemaan näitä sähkövoimalaitoksia tai hiilikaivoksia, vaan alueen yli 150 viinitilaa! Hunter Valleyssa on kasvatettu rypäleitä vuodesta 1823 asti, ja viinitilojen määrä on koko ajan kasvussa. Alueella valmistetaan yhtälailla sekä valko- että punaviiniä, ja myös roseeta, portviiniä, jne. Ympäri maailmaa myytävät australialaiset viinit kasvatetaan kuitenkin suurimmaksi osaksi noin 1500 kilometrin päässä South Australian osavaltiossa, eli Adelaiden ympäristössä. Hunter Valleyssa tuotetaan vain alle 2% kaikista Australian viineistä.

Hunter Valley on todella suosittu viikonloppuretkikohde, ja majoitusta löytyy esim. 4 tähden Crown Plazasta, upeilta viinitiloilta, tai edullisemmista hostelleista. Viinitiloilla järjestetään vuosittain yli 500 häät, ja siihen täällä onkin aivan hulppeat puitteet.

Osallistuin Hunter Valleyssa opastetulle viinitilakierrokselle, joka olikin todella mielenkiintoinen kahdeksantuntinen matka makujen maailmaan! Kävimme päivän aikana kolmella eri viinitilalla, olutpanimossa, väkevien alkoholien tislaamossa, kahdella juustotehtaalla, oliivitehtaalla, suklaatehtaalla, jne..

Kierros alkoi klo 10 aamulla Kevin Sobelsin viinitilalta, jossa meille tuotiin heti alkuun maisteltavaksi 12 eri viiniä! Viinitilan henkilökunta oli todella mukavaa ja asiantuntevaa, joten maisteluhetki oli oikein kiinnostava. He antoivat ohjeeksi, että jokaista viiniä tulisi maistaa kaksi siemausta: ensimmäinen nielaistaan sen kummempia maistelematta, sillä ensisiemauksella viini maistuu usein karvaalta ja eikä anna todenmukaista kuvaa kaikista makuvivahteista. Toista siemausta sitten lämmitellään hetki suussa ja makustellaan, ja olikin jännittävää huomata kuinka viinistä alkoi sitten löytyä esim. omenan tai passionhedelmän makua. Joka kolmannen viinin jälkeen tulisi hörpätä kunnon lasilllinen vettä makuaistin tasaamiseksi. Ja jos aikoo maistella viinejä koko päivän niinkuin me teimme, niin on sanomattakin selvää, että joka lasillista ei kannata juoda tyhjäksi!

Päivän suosikkejani olivat verdelho-viinit, jotka ovat makeita valkoviinejä. Muistiinpanoissani lukee verdelhon kohdalla "Fruity, good!!". Myös maistelemamme portviinit olivat todella hyvän makuisia, mutta väkevyytensä vuoksi (18,5%) ne eivät ole varsinaisesti ruoka- eikä seurusteluviinejä, vaan soveltuvat jälkiruokajuomaksi ja hitaisiin makusteluiltoihin. Portviinit ovat kuulemma erityisesti suosittuja joulun aikaan. 

Väkevän alkoholin tislaamossa oli maisteltavana liköörejä ja maustettuja vodkia, sekä 52-prosenttista Arak-viinaa. Nämä väkevät juomat olivat sen verran tujua tavaraa, että niitä ei maisteltu laseista, vaan pienistä koeputkituubeista!

 

Niin viinejä kuin väkeviä alkoholejakin sai halutessaan ostaa matkaan. Mangolikööriä, sitruunavodkaa ja premium-vodkaa oli myynnissä jopa viiden litran pulloissa! (Hinta 240 €.)

Suklaa/toffeemyymälässä olisin viihtynyt pitempäänkään, nam nam! Olen aina ollut suuri suklaan ystävä, mutta Australian reissun aikana toffee on noussut myöskin suureksi suosikikseni! Herkku nimeltä Caramel Jersey on aivan vastustamatonta!

Iltapäivän viimeisimpiä aktiviteetteja oli lisämaksullinen oluen maistelu, joka tapahtui snapsilaseista. Itse en ole oluen ystäviä, joten skippasin tämän vaiheen, ja tilasin kahvilasta kupposen kamomillateetä. Sitten olikin päivä paketissa, ja kieltämättä alkoi jo hieman väsyttää.

 

Matkailijan vinkit:

• Hunter Valley sijaitsee vain parin tunnin ajomatkan päässä Sydneystä, joten sinne kannattaa ehdottomasti tehdä retki.
• Viikonloput ovat melko suosittuja, joten majoitus on hyvä varata ajoissa. Viikonloppuisin lähes kaikki hotellit vaativat vähintään kahden yön varauksen, mutta arkisin on mahdollista yöpyä vain yksikin yö jos haluaa.
• Hunter Valleyn pääaktiviteetti on viinien ja muiden alkoholien maistelu, joten liikkumista kannattaa suunnitella etukäteen: kuka ajaa? Helpointa on osallistua opastetulle kiertoajelulle, jossa bussikuski hoitaa ajamisen ja sinä nauttimisen! Tai ainahan voi ottaa vaikka helikopterikyydin!

 

Port MacQuarie

Port MacQuaerie -voi mistä aloittaisin! Se on pienehkö 40 000 asukkaan kaupunki, jossa on kuitenkin paljon tekemistä & näkemistä! Vaikkakin jouduin ensimmäistä kertaa yli kuukauteen etsimään vastahakoisesti matkalaukkuni pohjalta pitkät farkut ja sateenvarjon, tykkäsin kaupungista silti tosi paljon. Siellä voi kokeilla esim. melontaa, surffaamista, sukeltamista, tai lähteä jokiristeilylle, tai bongailemaan delfiinejä ja valaita. Kaupungissa on 8 rantaa, osa hiekkarantoja ja osa kivikkoisempia, ja niitä voi ihastella esim. kävelemällä 8 km pituista rantareittiä. Reitin varrella on paljon maalattuja kiviä, ja kaikki halukkaat voivat käydä maalamassa joukkoon oman taideteoksensa. Rannalla voi nähdä myös isoja pelikaaneja.

Port MacQuariessa on observatorio, jossa voi käydä tiirailemassa tähtiä ja planeettoja teleskoopilla. Harmillisesti en ehtinyt käymään siellä, koska observatorio on auki vain kahtena päivänä viikossa, mutta se olisi varmasti ollut mielenkiintoinen! Täällä päin maailmaa kun taivaalta ei löydykään Otavaa tai Pohjantähteä, vaan täysin erilaiset kuviot, mm. Etelänristi, Iso Koira, Vesikäärme ja Yksisarvinen. Kirkkaimpana tähtenä loistaa Sirius, mutta ajoittain myös planeetat Jupiter, Venus ja Saturnus loistavat kaikista kirkkaimpina.

Aina aika ajoin reissussa on päiviä, jolloin en tee oikeastaan mitään erikoista, koska pitkällä matkalla jokainen päivä ei voi olla täynnä päätähuimaavia seikkailuja. Ja välillä taas on päiviä, jolloin tulee nähtyä tai koettua jotain ainutlaatuista, ennenkokematonta tai muuten vaan superhauskaa. Viime keskiviikko kuului tähän elämyspäivä-kategoriaan. Tässä päivän ohjelma:

SUNRISE SURFING!
Herätys klo 05.25 ja ei muuta kuin pimeässä, koleassa tihkusateessa pukemaan ylle märkäpukuja, sillä lähdimme hostellin porukalla auringonnousu-surffaukseen! Hostellin henkilökunta on innokasta surffikansaa ja he järjestävät pari kertaa viikossa surffiretkiä. Päätin, että pitäähän se sitäkin kokeilla, kun kerran täällä Australiassa asti ollaan! Mutta ennen aloittamista pysähdyimme rannalle ihastelemaan auringon nousua.

Ranta, jossa surffasimme oli aloittelijoiden helppo ranta, ja vettä oli vain hieman vyötärön yläpuolelle. Piece of cake... -tai sitten ei! Aallot olivat korkeita ja voimakkaita, ja meren voima jotain aivan käsittämätöntä. Jokien ja järvien mukava aaltojen liplattelu, tai kylpylöiden jännittävät aaltokoneet ovat jotain täysin muuta kuin nämä meren aallot, jotka ensin ennen muodostumistaan vetäytyvät rannasta merta kohden niin suurella imuvoimalla että kaadut, sitten kohoavat miehenmittaiseksi vesiseinämäksi, ja murtuessaan paiskaavat sinut surutta kumoon, pyörittävät sinua pinnan alla kuin olisit pesukoneessa, ja työntävät sinut lopulta metrien päähän siitä missä olit. Että koita siinä surffata sitten! Haha, no mutta kokemus oli kaikessa kauheudessaan mielenkiintoinen, ja onnistuin jopa tekemään muutaman hyvän liu'un laudalla. Olen ylpeä itsestäni, että uskalsin. (PS. Katsokaa minkä kokoinen tuo surffilauta oli, ja kuvitelkaa sitten millaista oli pyöriä pinnan alla aaltojen vietävänä, nilkasta köytettynä tuohon. Huh huh, tuloksena ihme kyllä vain yksi mustelma.)

Klo 08.30
Takaisin hostellille, jossa monet vielä nukkuivat. Suihkuun pesemään meren suola pois iholta, hiuksista, silmistä ja suusta, ja sitten lopen uupuneena päikkäreille.

Klo 11.30
Huonekaverini kertoo, että heitä lähtee porukka läheiselle Douglas Valen viinitilalle, ja kaikki halukkaat voivat lähteä mukaan. Kaikki kuusi tyttöä meidän huoneesta lähti matkaan! Retki maksoi vain 2 dollaria, eli 1,37 € !

Viinitilakierrokseen kuului myös viiden erilaisen viinin maistelua: 2 valkoviiniä, 2 punaviiniä ja yksi portviini. Yksi valkoviineistä oli niin hyvä, että porukkamme osti sitä 3 pullollista mukaan hostellille. Siitä lähtikin ajatus grilli-iltamasta!

Klo 19.30
BARBEQUE
Hostellilla on yhteiskäytössä olevat keittiötilat ja grilli, ja valmistimme niissä porukalla mm. makkaroita ja itsetehtyjä hampurilaisia. Oli todella maukas illallinen! Jälkkäriksi oli juustokakkua.

Ja sitten nukkumaan klo 23, sillä minulla ja neljällä muulla oli herätys seuraavana aamuna klo 04.25, koska bussi kohti etelää ja uusia seikkailuita lähti varhain aamuyöstä.


Anskun Subi Corner:

• Port MacQuarien Subwayssa on kasvistiskissä mm. pinaattia ja porkkanaraastetta, ja lisämaksusta punajuurta ja avokadoa. Nam nam!

 

Coffs Harbour

Coffs Harbourin kaupungin tärkeimmät tulonlähteet ovat banaaniviljelmät, mustikat, kalastus ja turismi. Hostellissa, jossa minä majoituin, kävikin aamukuudelta aina kova kuhina, sillä siellä oli 15 matkailijaa, jotka kävivät poimimassa mustikoita. Suurin osa heitä oli viisumin uusijoita, sillä kun on ollut yhden vuoden Australiassa ja haluaisi olla vielä toisenkin vuoden, niin täytyy hankkia uusi viisumi, joka myönnetään vain jos suorittaa 3 kk ajan jonkinlaista farmityötä. Erona Suomeen, mustikanpoiminta Australiassa ei tarkoita päivää metsän keskellä, vaan mustikkatarhalla pensasmustikoita poimien.

Satama-alueella järjestettävillä sunnuntaimarkkinoilla myydään paikallisia hedelmiä, vihanneksia, yms. Esimerkiksi avokadoa ja tätä mysteeriksi jäänyttä suurikokoista hedelmää.

Sunnuntaimarkkinnoilla oli myös kameliratsastusta. En hypännyt kamelin kyytiin, mutta juttelin niiden omistajan kanssa, ja sanoin että enpä tiennytkään, että Australiassa on kameleita. Mies naurahti ja ihmettelin miten olin niin pahasti tipahtanut kartalta, sillä Australiassa on eniten kameleita koko maailmassa!! Kun Australiaan aikanaan virtasi uudisasukkaita ympäri maailman, arabit toivat mukanaan kameleita, jotka osoittautuivat erinomaisiksi kavereiksi Australian kuumilla & kuivilla seuduilla. Kameleilla pääsi kulkemaan pitkiä matkoja ja ne jaksoivat kuljettaa kantamuksia.

Coffs Harbourissa on satama, jossa on paljon veneitä ja kalastusaluksia. Alueella on hyvät mahdollisuudet saada saaliiksi mm. lohta, lahnaa, ja turskaa.

Coffs Harbourin rantavesissä liikuskelee haikaloja, joten uiminen ei ole suositeltavaa kuin yhdellä rannalla. Yhtenä päivänä luin paikallista sanomalehteä, jossa kerrottiin lisäksi toisesta vaarallisesta eläimestä, suppiloverkkohämähäkistä. Laji on hengenvaarallinen, ja lehtijutun mukaan kaksi ihmistä olikin juuri joutunut Coffs Harbourissa sairaalaan saatuaan hämähäkin pureman. Luettuani lehtijutun lähdin suihkuun, ja kääks -siellä oli hämähäkki! Ei sentään näyttänyt samalta lajikkeelta, mutta kaiken varalta poistuin paikalta nopeasti, eihän näistä Australian hämähäkeistä koskaan tiedä!