Greetings from Scotland! Lentoni saapui Edinburghiin, josta jatkoin matkaani kahden päivän pituiselle retkelle Pohjois-Skotlantiin, aina Invernessin kaupunkiin asti. Skotlannin pohjoisia osia kutsutaan Ylämaiksi (kartassa vihreällä) ja eteläosia Alamaiksi (kartassa ruskealla).
Tässä muutamia poimintoja matkan varrelta:
Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli pieni kylä, jossa sijaitsi tällainen ikivanha kirkko.
Seuraavaksi kävimme kävelyllä taikametsässä, jossa sanottiin asuvan keijuja. Vanhan uskomuksen mukaan keijut voivat toteuttaa ihmisten toiveita, ja varmistaakseen onneaan monet matkailijat ovatkin painaneet erääseen puunkantoon kolikoita keijujen vietäväksi!
Kolikoita kannon päädyssä |
Keijujen lisäksi tässä taikametsässä on koko Iso-Britannian korkeimpia puita, douglaskuusia. Rauhallisen metsän keskellä on myös suuri, pauhaava vesiputous.
Taikametsän jälkeen kävimme katsomassa ikiaikaisia kivimuodostelmia, joiden tarkoitusta kukaan ei tiedä. Kivet on kuitenkin aseteltu siten, että aurinko paistaa rakennelman oviaukosta sisään täsmälleen talvipäivänseisauksen aikaan. Rakennelmaa ympäröi 12 kivipaalua.
Yövyimme Invernessin kaupungissa, josta jokainen reissulainen oli varannut itselleen sopivimman majoituksen. Minä yövyin YHA-ketjun hostellissa. Viereisellä kadulla oli komean näköisiä asuintaloja.
Kysyimme oppaaltamme, että missä päin Invernessiä voisi olla illalla skottilaista livemusiikkia, ja hän suositteli paikkaa nimeltä Hootananny's. Siellä oli oikein hyvä tunnelma, kun paikallinen duo soitti perinteisiä kansanlauluja, ja yleisö tanssi ja lauloi mukana. Tanssi ei ollutkaan mitä tahansa hytkymistä, vaan skottilaisia kansantansseja, joiden askelkuviot paikalliset oppivat jo koulussa.
Seuraavana aamuna jätimme Invernessin taaksemme ja lähdimme kohti Loch Ness- järveä. Monsteria ei tällä kertaa näkynyt, vaikka ihmiset koettivat sankoin joukoin etsiä sitä jos jonkinlaisilla laivoilla ja veneillä!
Loch Ness- järvi on valtavan suuri ja syvä: siinä on enemmän vettä kuin kaikissa koko Iso-Britannian muissa järvissä yhteensä! Tiedemiehet ovat koettaneet selvittää kaikuluotainten avulla, että majaileeko järvessä jokin suuri vesipeto vai ei, ja tulos oli mielenkiintoinen: ei varmuutta. Järvi oli osoittautunut paljon syvemmäksi kuin tutkijat osasivat odottaa, ja lisäksi siitä lähtee vedenalaisia tunneleita muihin järviin, joten mistäpä sitä tietää missä se Nessie milloinkin piileskelee! Vuonna 1934 Robert Wilson otti kuuluisaksi tulleen valokuvan mystisestä otuksesta, mutta kuolinvuoteellaan vuonna 1994 hän itse paljasti, että kyseessä oli lavastettu huijaus.
Vaikka Loch Ness-järvellä ei nyt hirviötä näkynytkään, oli retki sinne ehdottomasti käymisen arvoinen, sillä järven rannalla sijaitsee 1200-luvulla rakennetun Urquhart-linnan historiaa huokuvat rauniot.
Linnan jälkeen jatkoimme matkaa kohti Ylämaiden upeimpia maisemia. Ensiksi näimme koko Iso-Britannian korkeimman vuoren, lumihuippuisen Ben Nevisin, ja sen jälkeen saavuimme upeaan Glencoen laaksoon.
Ben Nevis -vuori, korkeus 1344 m |
Glencoe -laakso |
Glencoen laakson läpi kulkevalla tiellä on kuvattu James Bond Skyfall-elokuvan kohtausta, jossa James Bond ajaa Aston Martinilla kohti perheensä kotipaikkaa, Skyfall-nimistä tilaa.
Tästä linkistä voi nähdä lyhyen pätkän kyseisestä kohtauksesta.
Skotlannin Ylämaat ovat kaikenkaikkiaan todella kuvauksellista seutua, ja joka kulman takaa löytyy jotain mielenkiintoista nähtävää. Tässä vielä muutamia otoksia matkan varrelta:
Hassun näköistä Ylämaan karjaa |
Ikivanha, yhä käytössä oleva rautatiesilta |
Vuonna 1880 rakennettu Fort Augustuksen munkkiluostari |
Loch Ness -järvestä lähtevä joki |
Skotlannin läpi kulkeva Caledonian-kanaali |
Glencoe-laaksossa oli Ylämaiden jylhimmät maisemat |