Metro

 

Madridin metrojärjestelmä on ollut toiminnassa jo vuodesta 1919, ja tällä hetkellä verkoston pituus on lähes 300 km. Siihen kuuluu 13 linjaa ja 300 pysäkkiä. (Vrt. Helsingin metro: 21 km ja 17 pysäkkiä.) 

Madridin metrossa kulkee yli 2 miljoonaa ihmistä JOKA PÄIVÄ! Tästä väenpaljoudesta huolimatta sekä asemat että junat ovat todella siistejä, ja tungosta on lähinnä vain aamuisin. Tykkään kulkea metrolla, koska sillä pääsee helposti minne vain. Junia kulkee 5-10 min välein, joten koskaan ei ehdi pitkästyä odottamiseen. Lisäksi ei haittaa vaikka olisi huonompikin sää, koska matka taittuu maan alla. Ainoa miinuspuoli on se, että osa pysäkeistä sijaitsee aika syvällä maan alla ja sinne päästäkseen on kuljettava monet portaat ja käytävät. Plussaa on kuitenkin se, että metroissa kulkee koko ajan paljon ihmisiä, joten liikkuminen on turvallista, koska ei tarvitse yksin hiippailla. 

TOP 3 tapaa kuluttaa aikaa metromatkalla:

• Lukea kirjaa.

• Näprätä puhelinta/tablettia.

• Lukea kirjaa puhelimella/tabletilla.

Espanjalaisille yksikin pysäkinväli on riittävä aika siihen, että kannattaa ottaa kirja esille ja alkaa lukemaan!

 

Kotipysäkkini O'Donnell

Minkä linjan valitsisin?

Mille pysäkille aion jäädä?

Mistä ovesta ulos?

Yksi tämän viikon kohokohdista oli se, kun sain vihdoin ja viimein kuukausikortin metroon! Olen toki kuullut, että espanjalaisten tapa hoitaa asioita on vähän hitaamman puoleista (mañana, mañana…) mutta nyt sain ihan käytännössä kokea kuinka kauan yksinkertaisenkin asian hoitamiseen voi mennä. Tässä pääpiirteittäin tuon 13 päivää kestäneen prosessin käännekohdat: 

Tiedustelen ensimmäisen viikonlopun aikana metroissa kolmelta eri infotiskiltä, että miten minun tulee menetellä, kun haluan ostaa kuukausikortin. Saan kaikilta saman vastauksen, että sen voi ostaa tiettyjen asemien metrotoimistosta, ja sitä varten minulla täytyy olla mukana 2 passikuvaa.

Seuraavana arkipäivänä otan passikuvat ja menen toisella puolen kaupunkia sijaitsevaan metrotoimistoon. Siellä minulle sanotaan, että ei sitä tästä voi noin vain tulla ostamaan, vaan ostamista varten tulee varata tapaamisaika! Tapaamisaika pitää varata netin kautta. Ja sitä paitsi en tarvitse passikuvia, koska kuvat otetaan paikan päällä metrotoimiston omalla tietokonekameralla. 

Seuraavana päivänä menen nettiin varaamaan tapaamisaikaa, mutta se ei onnistu, koska järjestelmä vaatii espanjalaisen puhelinnumeron, jota minulla ei vielä sinä päivänä ollut. Kysyin jälleen apua, että voisinko ehkä varata ajan vaikka puhelimitse, tms. mutta se ei ollut mahdollista, vaan ainoa vaihtoehto oli mennä selvittämään asiaa metron pääkonttorille, kaupungin toiselle laidalle.

Matkustin 30 min metron pääkonttorille, jonne sisään päästäkseen täytyi kulkea passintarkastuksen ja metallinpaljastimen läpi. Siellä he sitten varasivat minulle tapaamisajan siihen metrotoimistoon, jossa alunperinkin yritin asioida. Ensimmäinen vapaa aika oli 7 päivän kuluttua. Ja tällä viikolla vihdoin koitti tuo tapaaminen, jossa minulla meni kokonaiset 2 minuuttia siihen, että virkailija otti valokuvan ja aktivoi kortin. 

Tässä se nyt on, kuukausikorttini metroon!